Intra, organisaation representaatio
Representaatio = tapa esittää asia uudelleen, uudessa muodossa. Representaatio täyttää tilan, jonka jokin asia jättää, koska se ei ole saatavilla.
Koska representaatio korvaa välittömän vuorovaikutuksen, on representaatiota tarkastelevan arvioitava asiaa nimenomaan representaation perusteella. Tämän vuoksi representaation välityksellä voi käyttää valtaa muokkaamalla representaatiota tietynlaiseksi.
(Janne Seppänen, Visuaalinen kulttuuri – teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijoille 2005, 82-83)
Kuopion kaupungin
uuden intran määritykset on nyt saatu tehtyä, ja uusi intra odottaa
asennustaan. Ponnistus määritysten osalta oli suuri ja hankalakin.
Intra-projektin
edettyä käytännön takomisen tasolle työpajoihin ja määrittelyihin, olen
huomannut, että parjattu ja pakollisena pahanakin pidetty intra herättää
valtavasti ajatuksia ja reaktioita: tunteita, mielipiteitä, perusteltuja
näkemyksiä. Huolta ja murhettakin. Vähän kuin tietyö - vasta kun tie on konkreettisesti pois käytöstä, probleemat havaitaan.
Jossain kohtaa huomasin
hämmästeleväni tätä itsekseni ja ääneenkin: miksi on näin?
Päädyin
toteamaan, että intra on jonkinlainen representaatio organisaatiosta. Se ei ole
organisaatiokaavio eikä oikein edes mallinnus organisaatiosta, mutta se on
jonkinlainen tapa ”esittää asia uudelleen, uudessa muodossa”. Representaation
käsite avaa reitin ajatella intraa ja sen avulla rakennettavia merkityksiä
syvemmin.
Intraan valitaan,
tai tulee väkisin valituksi jonkinlainen näkökulma tai, oikeammin, ’näyttökulma’
organisaatioon. Tämä kulma voi olla kepeämpi, virallisempi,
dokumenttilähtöinen, viestintälähtöinen tai mikä vaan, mutta jonkinlaisen kuvan se välittää. Näin ollen intra on
lopulta representaatio, joka rakentaa todellisuutta, näin konstruktiivisesti
ajateltuna. Se luo (mieli)kuvan organisaatiosta.
Paitsi tämä,
intra on myös käytännön tasolla työkalu, jota todella käytetään. Intran
uudistukseen liittyvät huolet ja haasteet koskevat monesti hyvin
käytännönläheisiä asioita, kuten jotain intran kautta aiemmin hoidetun osuuden
toteuttamista jatkossa: ohjeet, pääsy johonkin näkymään, tuttu linkkivalikko,
lounaslista – se voi olla mitä vaan. Ja monessa kohtaa onkin tuntunut, että kuinka välillä merkityksettömältä tuntunut intra onkin niin monen asian yhteen niputtava kokonaisuus.
Tällöin asia
palautuu perusasioihin, jotka eivät suinkaan ole niitä helppoja asioita.
Perusasia ei ole sama kuin ’helppo asia’.
Se palautuu siihen, että kukin meistä hahmottaa maailmaa hieman eri
tavalla. Ison organisaation iso, maailmaa syleilevä intra valikoineen ja
rakenneratkaisuineen jättää aina osan ihmisiä tilanteeseen, jossa heidän luontainen
tapansa etsiä tietoa on rakenteen vastainen. Se ei ole parempi tai huonompi vaan erilainen.
Niin ikään, jo
projektin alkuvaiheessa todettu haaste kaupunkiorganisaation hyvin erilaisista, ei paremmista tai
huonommista, työarjista aiheuttaa sen, että yhden koon intra on vaikea
toteuttaa.
Tämän monisyisen
ja kompleksisen, osin tiiviisti verkottuneen, osin siiloutuneen kokonaisuuden
ymmärtäminen on haastavaa, aikaa vievää ja välillä turhauttavaakin. Silti
ajattelen, että edes yritys ymmärtää tätä soppaa ja erilaisia näkökulmia, on
palkitsevaa ja kannattavaa lopputuloksen kannalta. Etukäteen tiedän kuitenkin
jo sen, että edelleen projektiin on jäänyt katvealueita ja huomioimattomia
asioita. Tämäkin on kuitenkin realiteetti ja korostaa jatkokehityksen
tarpeellisuutta.
Mitä tästä tarinasta opimme:
3. Kaikille täydellistä ja valmista lopputulosta on mahdoton saavuttaa heti - jatkokehitys on tärkeää.
Kommentit
Lähetä kommentti